Eivätkö nämä ajatukset unettomuudesta ja elämästä kosketa ketään muuta kuin minua?

Nyt on yö ja minä olen yksin. Elämä on muutoksessa ja resursseja on liian vähän. Lisäksi päätin aloittaa kevyemmän ruokavalion ja tulokset ovat havaittavissa. Aivot masentuvat, kun niillä ei ole oikeanlaista polttoainetta. Oh dear, oh dear.

Voisi luulla, että täällä nettiavaruudessa saisi jonkinlaista vastakaikua ajatuksilleen. Silläkin uhalla että kuullostan lähes surkuhupaisalta, kysyn: miksi kukaan ei kommentoi mitään?  Olisi kiva kuulla, mitä ajatuksia nämä kirjoitukset herättävät. Vai herättävätkö mitään?

Minä ainakin heräsin yöunilta aivan väärään aikaan.